sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Femman ensimmäiset viralliset koiratanssikisat!


Kevään koiratanssin möllikisojen jälkeen jäi sen verran luottavainen olo, että tulin ilmoittaneeksi Femman koiratanssikisoihin Akaaseen 15.7. Siitäkin huolimatta, että edelliset treenit asian tiimoilta olivat keväällä.. Alkukesä meni niin vauhdikkaasti omissa harjoitteluissa ja asuinpaikan muuttuessa, ettei hirveästi tullut treenattua. Siinä sitten pari viikkoa muisteltiin asioita ja käytiinpä kenraaliharkoissakin (jotka muuten menivät vähän plörinäksi). Hieman ristiriitaisin tuntein siis lähdettiin lauantaina kisapaikkaa kohden.

Eniten jännitti se, saanko viriteltyä Femman ja itseni hyvään vireeseen kaikesta jännittämisestä huolimatta. Femma oli vähän väsähtäneen oloinen lämmitellessä, mutta ainakaan ei keulinut kunnolla kuten joskus rallykisoissa.

Meidän suoritus:


Alussa varsinkin tuli muutamia ohjelmasta poikkeamisia, mutta sitten parani. Ihan ei ollut sitä parasta menoa ja meininkiä mitä meillä on ollut, mutta jännittämiseen nähden meni niin hienosti! Femman kanssa on kyllä niin hauska tehdä!

Tällä suorituksella saatiin tuomareilta seuraavat pisteet ja kommentit:

Outi Tastula: Olipa pläjäys, Femma teki kaikki sata lasissa, mutta malttoi silti tarpeen vaatiessa pysähtyäkin. Liikkeet eivät hajonneet, vaikka vauhtia oli paljon. IHANA! 
Pisteet: Määrä 45 Laatu 43 = Tekniset pisteet 88; Kumppanuus 46 Koreografia 47 = 93 
Kokonaispisteet = 181

Nadja Böckerman: Innokas koira ja vauhdikas meininki! Paljon monipuolisia liikkeitä, muutamia kieltoja. Paljon kivoja yksityiskohtia ohjelmassa. Alku oli hauska ja "tarinaan" sopiva. Hieno alokasluokan ohjelma :)
Pisteet: Määrä 47 Laatu 45 = Tekniset 92; Kumppanuus 45 Koreografia 46 = 91
Kokonaispisteet = 183

Salla Haavisto: Huikee alku! Paljon liikkeitä ja hienoja ajoituksia! Mahtava tekemisen meininki! Teitä olisi katsonut pitempäänkin :) Hyvä Musiikki!
Pisteet: Määrä 45 Laatu 44 =Tekniset 89; Kumppanuus 43 Koreografia 46 = 89
Kokonaispisteet 178

Eli yhteensä kokonaispisteet 180,67 p.

Tällä suorituksella sijoituttiin luokkamme ensimmäisiksi ja saatiin KUMA, jihuu!! 




On se vaan niin hieno tanssikaveri! Parasta on se iloisuus ja into, jolla Femma on aina mukana. Nyt vähän sitten mietitään siirrytäänkö Kuma saatuamme suoraan avoimeen luokkaan, vai vieläkö kisaillaan alokkaassa. Todennäköisesti siirrytään avoimeen, sillä kovasti polttelisi jo uuden ohjelman tekeminen.

Kivaa oli pitkästä aikaa olla mukana koiratanssikisoissa. Koiratanssaajat ovat niin mukavaa porukkaa ja kisoissa on aina niin hyvä ja kannustava tunnelma, tykkään kovasti. Nytkin oli paljon hienoja ohjelmia katsottavana, ja moni saikin alokasluokasta kuman napattua itselleen. Onnittelut kaikille suorituksiinsa tyytyväisille!

torstai 22. kesäkuuta 2017

Kesän kuulumisia




Harjoittelupaikan työkaverit

Alkukesä on kulunut tiiviisti Salossa minun suorittaessani opintoihin kuuluvia harjoitteluja. Nyt suunnattiin loppukesäksi Tampereelle kesätöihin ja syksyllä palaillaan taas pk-seudulle opiskelemaan. Ässä saa viettää kesää Salossa lomaillen ja uiden, Femma on tietysti mukana Tampereella. Eipä pääse tylsäksi käymään elämä muuttojen keskellä, onneksi Femma on sopeutunut hyvin alati vaihtuviin kuvioihin. Treenaaminen on tosin hieman hankalaa olinpaikan alati vaihtuessa, mutta kesäloma vakkaritreeneistä voi tehdä ihan poikaa! Kuvat kertokoon puolestaan alkukesän retkistä. Suurin osa kuvista Seijan kuvaamia (vesileimalliset).

Uusia lenkkikavereita (Femma, Ässä, Tyyra, Saimi, Martta, Hilppa)

Ässällä on niin kivvaa

Femman perusilme vapaana lenkkeillessä

Femman perusvauhti vapaana lenkkeillessä




Kivien kantelu, kiva kesäharrastus


Alkukesä on aivan ihana vuodenaika!

Uimareissullakin käytiin (Femma ja Hilppa, eivät muuten ole mitään sukua keskenään)

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Femma näytelmissä

Näyttelyporukan sekulit - Hilppa, Ilo-sisko ja Femma

Osallistuttiin Femman kanssa cockerspanieleiden erkkariin 3.6 harrastus-H:n metsästykseen. Avoimen luokan narttuja tuomaroi brittiläinen Paul Read. Moni käyttis sai T:n, joten vähän jännittelin etukäteen saataisiinko se kaivattu H. Harjoiteltiin ennen meidän vuoroa seisontaa ja ravailua ja homma tuntui pelittävän hyvin. Odottavan aika oli kuitenkin pitkä, enkä tajunnut viedä Femmaa missään välissä autoon lepäämään. Seisominen oli siten kehässä hyvin rauhallista, mutta ravailuosio oli kaikkea peitsauksen ja laukan välimaastosta, toki sinne ravipätkiäkin saatiin. Esiintymisellä (tai siitä huolimatta) saatiin Femmalle kuitenkin hyväksytty Hyvä ja seuraava arvostelu:

"Blue roan. Square very dark good eye. Lacking coat. Has the attributes of our breed. Moved covering the ground well " (:D)

Seuralaisina aurinkoisella näyttely-turneella oli Femman kasvattaja mm. Ilon kanssa ja toinen kasvatinomistaja Seija Hilpan kanssa. Femman sisko Ilo pokasi itselleen käy-luokasta komeasti EH:n ja Hilppa nuorten luokasta H:n!

 Femma kehässä (kuva Seijan ottama)

Femma ja Hilppa edustaa (kuva Seijan ottama)


Femman sisko Ilo on niin nätti!


Femma (kieli pitkänä seisotuksessakin)

Nämä olivat ensimmäiset viralliset näyttelyt, joihin koiran kanssa osallistuin. Ja nyt ei enää Femman kanssa tarvikkaan osallistua, saadaan siis keskittyä muihin harrastuksiin. Kivan näyttelypäivän ja tavoitellun tuloksen saamisen kruunasi vielä iltainen lenkki hiekkamontuilla.

Illan lenkkiseura, vasemmalta Femma, Saimi, Martta, Tyyra ja Hilppa (kuva Seijan ottama)

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Herra Pässinpää jo 9 vuotta!


Maailman paras Ässä täytti vappuna jälleen yhden vuoden lisää, eli on nyt jo yhdeksän vuotta. Sopivasti tuli kesätrimmi viikonloppuna tehtyä, joten ei kun keväiseen maastoon synttärikuvia ottamaan! Pässi on muuten Ässän hellittelynimi, vaikka ei ehkä siltä ihan kuulostakkaan.

Nyt kun Ässä pienen tauon jälkeen tuli hetkeksi tänne, rakastuin siihen taas uudelleen. Siinä on jo iän mukana tuomaa rauhallisuutta ja järkeä, vaikka varsin eloisa ja pentumainenkin osaa edelleen olla. Siinä missä Femma on hyvin aktiivinen ja aina valmiina toimiin miettii Ässä kahdesti, missä vaiheessa jaksaa aamulla nousta pedistä. Sekin on kuitenkin aina häntä tötteröllä menossa, kun on jotain kivaa luvassa. Autoilu on parasta, koska silloin pääsee aina jonnekkin uuteen paikkaan!


Vointikin on ollut mainio. Huulet ovat leikkauksen jälkeen olleet oireettomat ja liikkuminen maistuu. Pissavaivat ovat pysyneet kurissa Ässän syödessä nyt osittain urinary-ruokaa ja osittain  vanhaa hyväksi havaittua nappulaa. Käytin Ässän myös fyssarissa, jossa todettiin taas alaselän olevan tosi kireä. Ässän kävelytyylillä kipeytymistä tapahtuu väkisinkin, joten hoitoon on hyvä tasaisin väliajoin hakeutua. Alaselkä saatiin onneksi hyvin auki.

9v. iässä on vihdoin hyvä oppia viilentymään menemällä kuraojaan makaanaan

Ässä kävi Femman kanssa katsastamassa Rajasaaren koirapuiston, kivaa oli!

Femmakin pääsi kesätrimmiin tulevien näyttelyiden takia, joten päätin siitäkin napsaista samalla pari keväistä kuvaa. Siinä missä Ässä leppoisasti käyskenteli, oli Femmalle heti täysi meno päällä. Ilme varmaan kertoo kaiken oleellisen Femman kuvaussessiosta: kivaa oli!


maanantai 8. toukokuuta 2017

Femma koiratanssin möllikisoissa


Ollaan nyt Femman kanssa kevään ajan käyty joka toisella viikolla olevassa koiratanssin treeniryhmässä Koirakeitaalla. Ohjelma oli suunnilleen jo aiemmin rakennettu, mutta moni asia oli siinä vielä treenaamatta. Kevään aikana saatiin paljon eväitä eri kohtiin ja ohjelmakin rakentui entisestään meille sopivammaksi. Alkoi tulla fiilis, että kisoihinkin voisi joskus lähteä.

Hyvä välitavoite oli viimelauantaina olleet koiratanssin möllikisat Koirakeitaalla. Saatiin Femman kanssa taas uutta puhtia treenaamiseen kisoihin valmistautuessa, vaikka koulussa oli vuoden rankin loppurutistus meneillään. Päästiinpä samalla kokeilemaan miten koiratanssimainen kisatilanne meiltä sujuu!

Osallistuimme siis mölli freestyle -luokkaan, johon osallistui lisäksemme kolme muuta koirakkoa. Olin jännittänyt kisoja jo hyvissä ajoin ja kisapaikalla jännitys tarttui myös Femmaan. Normaalistihan hihkun ja riekun sen kanssa treenatessa, mutta nyt vain kehuin ilmeettömästi jännittyneellä äänensävyllä. Sain onneksi tsempattua itseäni, jolloin Femmakin alkoi rentoutua. Kisasuoritus menikin sitten iloisesti ja meillä oli oikeasti hauskaa kehässä, mahtava fiilis!

Tekniseenkin puoleen olen tyytyväinen. Muutamia epätarkkuuksia oli tietyissä liikkeissä, joissa en ole ollut treenatessa liian tarkka. Kiertojen jälkeen tuli joku ihme sähläys, mutta muuten saatiin tehtyä kaikki suunnitellut liikkeet. Muutaman kerran palkkailin suorituksen aikana.

Videosta jää uupumaan ihan alku, jossa Femma istuu kaiuttimen vieressä ja näppää kaiutinta tassulla ("musat päälle"), ja tulee sitten vasta viereeni.

Tuomareina meillä oli kaksi ihan virallista tuomaria, Susanna Ekblom ja Katja Tamminen. Kolmantena oli kouluttajamme Katri Lehmonen. Heiltä saatiin oikein mukavat arvostelut:


Näillä napsahti luokkavoitto ja kunniamaininta, jee! Tuli todellakin sellainen olo, että kyllä tällä ohjelmalla voisi jo kisoihin mennä kokeilemaan. Vaikka onkin niin mukavaa hioa yksityiskohtia aina paremmaksi tai kehittää mukaan uusia temppuja..

Loppuun vielä Femman poseeraus voittamiensa hienojen palkintojen kanssa! Voittajan on helppo hymyillä ;) Ja kaunis hymy onkin!


Edellisessä postauksessa kirjoittelin Femman agilityhimmailuista. Käytiinkin asian tiimoilta fyssarilla ja hyvä olikin että mentiin. Löydöksenä oli lapojen takaa epaksiaalisten lihasten kiristys (selkänikamien sivuhaarakkeiden yläpuoliset lihakset) sekä lanneselän fascian kiristys thoracolumbaliksen (alaselän) alueelta (tämä oli pahempi). Ranka jousti lapojen välistä ja lavan takaa aluksi huonosti, mutta parani mobilisaatiolla. Alaselkään käytettiin sähköä eli TNS-simulaattoreita pehmittämään ja muuten tehtiin manuaalinen hoito. Femma vastasi hoitoon hyvin ja etuosan liikkuvuus parani. Lisäksi saatiin kotiin kehonhallintaa kehittäviä harjoitteita agilityä tukemaan, vaikka Femmalla kohtalaisen hyvä kehonhallinta onkin.

Aloin heti pohtimaan jumien syytä. Keväällä ollaan tehty aksaa enemmän, sekä aloitettu canicross. Lapojen jumit saattavat hyvinkin johtua sopimattomista valjaista (uudet valjaat on jo onneksi hommattu). Muutenkin innostuttiin rykäisemään heti alkuun ihan liikaa, joten Femmalla saattaa olla ihan tämän takia alaselkä jumissa. Oireilu tosin alkoi aksakerran jälkeen, joten sekin saattaa olla syynä. Pitää jatkossa kiinnittää vielä parempaa huomiota lämmittelyihin ja jäähdyttelyihin, sekä muistaa pitää kevyempiä palauttelupäiviäkin riittävästi.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

On siis kevät

Tämän päättelin ihan itse alhaalla olevan kuvan kertomasta tilanteesta. Mutauintikausi avattu, terveisin Femma!


Kevät tulee ja tuo mukanaan uusia tuuli. Ihanan kouluttajan vetämät aksailut loppuivat ja kesän agility-hommat ovat täysin auki. Paikkakunnan vaihdos kesken kesäkauden hankaloittaa kovasti vakituiseen ryhmään menemistä, joten kesän harrastelut saattaa koostua vallan muista lajeista. Ennen kesämuuttoa ehditään onneksi vielä käydä täällä pk-seudulla yksi viiden kerran rally-kurssi ja osallistumaan koiratanssin möllikisoihin. Josko kesällä ehtisi taas harrastella sitä mejääkin?





Viimeisin agilitykerta suijui kuitenkin hieman huolestuttavissa merkeissä. Femma muuttui radalla parin ekan vedon jälkeen innottomaksi ja alkoi väistellä esteitä. Olimme olleet edeltävänä päivänä aksaamassa ja silloin homma rullasi vallan mainiosti. Varasin sille välittömästi fyssariajan vapun jälkeiselle viikolle Jenni Laaksoselle eläinklinikka Askeleeseen, jossa ei ollakaan ennen käyty. Femmalle radalla himmailu ei ole mitenkään tyypillistä, joten haluan heti tsekata tilanteen.

Aksailun jälkeisenä päivänä juoksentelu metsässä oli ehkä hieman tavallista maltillisempaa, mutta sen jälkeen liikkuminen on ollut aivan entisenlaista. En ole myöskään huomannut mitään selviä poikkeamia liikkeessä.



Pääsiäislomalla käytiin nopeasti Mikkelissä, jossa oli vielä järvessä jäät. Kauheasti niillä ei kuitenkaan uskaltanut seikkailla, kun kevätaurinko porotti taivaalta.

Kohta 9 v. ja silti pitäisi vaan riekkua



Pääsiäisenä hengattiin porukalla Salossa, jossa käytiin katsastamassa Paimion luontopolku. Luontopolku oli kivan vaihteleva, oli suota ja kivikkoa ja lintutornikin.

Retkellä piti myös ottaa koirista muutamat poseerauskuvat. Yritin ensin laittaa molemmat puun taakse ja etutassut puun rungolle nätisti. Ässä halusi kuitenkin mielummin istua ja Femma ei malttanut olla kiipeämättä puuhun tähystämään. On ainakin koirien näköinen poseerauskuva, heh.



Väsyneet retkeilijät

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Hiihtoloma



Kiireiseen kevääseen mahtui myös viikon hiihtoloma pohjoisessa. Vetiseen Vantaaseen verrattuna lunta riitti, eivätkä pakkasetkaan onneksi olleet kovin kovia. Fiksusti meinaan Vantaan ensimmäisinä kurakeleinä trimmailin Ässän takkuuntumaankin päässeen villan aivan alas, joten siitä olikin kiva lähteä pohjoiseen lomailemaan. Onneksi talviloimet on keksitty. Femma ei niitä näin matalilla pakkasilla touhutessaan tarvinnut, joten Ässälle riitti värivalikoimaa.


Pari kertaa Ässä kävi nakunakin ulkoilemassa. 


Lähinnä aika meni omien ulkoiluiden kuten hiihdon ja laskettelun harrastamiseen, mutta kyllä koirienkin kanssa tuli riittämiin tarvottua. Ässä jätti mielellään varsinaiset lumirämpimislenkit väliin, sillä se olisi vain jumittanut itsensä siellä. Femma sen sijaan paineli ihan onnessaan pääasiassa kroolaten ja hyppien puolireiteen ulottuvassa hangessa menemään. Sen lisäksi käytiin jäällä ja teillä lenkkeilemässä Ässälle sopivammassa maastossa.



Mitä lie hajuja..

Automatkat olivat taas Femmalle raskaita. Lyhyet automatkat sujuvat lähinnä hetkellisellä jännityksellä ja stressillä, mutta pitkät ajomatkat ovat eri asia. Onneksi toipuminen on nopeaa, ja Femma nautti hiihtolomaviikosta täysillä. Muuten ei olekaan juuri tarvinnut pitkiä ajomatkoja keväällä tehdä, mikä on ollut kaikkien kannalta mukavaa. Junassa ollaan hieman matkusteltu, ja se on sujunut ihan leppoisasti. Ässähän tietysti nukkui kaikki automatkat, sille matkustaminen on aina ollut parasta.



Muuten kevät on mennyt taas hirmuista vauhtia. Femman kanssa on tehty aksailua ja koiratanssia, ja harkinnassa on koiratanssin möllikisoihin osallistuminen. Koulu tuntuu vievän niin paljon aikaa ja energiaa tällä hetkellä, että väkisinkin harrastelut jäävät hieman taka-alalle. 

Koulun puolesta kävin koirahierontakurssin, jonka avulla toivottavasti osaisin hoitaa Ässän jumituksia entistä paremmin. Ässä on ollut jumitusten suhteen ihan hyvällä mallilla, mutta virtsakidevaivat (struviittikiteet) uusivat pitkästä aikaa. Epäilen syynä olleen ruoan vaihdoksen, mutta seuraillaan tilannetta. Ässä muutti nyt taas Saloon äitiäni viihdyttämään ja joutuu viettämään siellä kesänkin meidän Tampereella ollessamme. Elo yhden koiran kanssa on kyllä helpompaa, mutta ikävöin silti jatkuvasti Ässää.